Utsjoen Eränkävijät ry

UTSJOEN ERÄNKÄVIJÄT RY:n historiaa 

Utsjoen eränkävijät ry on perustettu 29.3.1973 Utsjoen Matkailuhotellissa. Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juhani Järvensivu ja jäseniksi Arvi Hagelin, Kari Kyrö, Uula Guttorm, Eero Sujala, Markku Nieminen ja Johan Niiles Valle ja varajäseniksi Tauno Järvensivu ja Uula Antti Paltto. Mukana perustavassa kokouksessa olivat myös Niilo Järvensivu Ja Antti Länsman.

1973
Ensimmäisenä vuonna on ollut jo kovasti toimintaa. Metsästysmajaa varten on alettu heti kyselemään tonttia. Ensimmäinen ajateltu paikka oli Mantokosken niskalla. Pilkkikilpailut on järjestetty jo toiminnan ensimmäisenä keväänä, osallistumismaksu aikuisilta oli 5 ja lapsilta 2 markkaa. Suomi-Amerikka seuran kanssa on suunniteltu juhannusjuhlia, ja heinäkuulle aiottiin kalastuskilpailu Mantokoskeen. Seuraavalle vuodelle suunniteltiin moottorikelkkakilpailuja. Yhteismetsältä on anottu aluetta Inarista matsästysalueeksi ja oltiin huolissaan kun seuralle myönnetyt kaksi hirven kaatolupaa olivat vielä marraskuussa käyttämättä. Talkooväkeä metsälle ei löytynyt, joten luvat myytiin halukkaille jäsenille.

Lavatanssit

1974
pitkä leuto syksy aiheutti sen, niin kuin nykyvuosinakin, että Norjan hirvet pysyivät Norjassa ja kaatoprosentti 12.12.74 oli 20. Seura päätti hakea MMM.stä metsästykselle jatkoaikaa joulukuun loppuun asti.
Oravaa haettiin rauhoitettavaksi kannan vähyyden vuoksi ja hirviportteja rakennettavaksi poroaitaan. Pilkkikilpailut Vuoskujärvellä ja pikkujoulu Utsjoen Matkailuhotellilla

1976
Metsästysmajan tontin kunnanhallitus siirsi Alaseitikkojoen varteen parin vuoden päästä ja pilkkikilpailut olivat Kenesjärven Rautujärvellä.

1979
vastustettiin Kevon luonnonpuiston laajennusta ja –80 on panostettu varesten ja korppien hävittämiseen ja anottiin Loktajärveä 20 vuodeksi vuokralle. Pilkkikilpailut Isolla Paltokjärvellä.

1981 järjestettiin Lohikauden avajaiset kesän alussa Utsjoen Matkailuhotellissa ja Utsjoen VPK:n kanssa ensimmäinen Utsjoen Lohirieha, joka oli kolmepäiväinen 27.-29.6. Ohjelmassa oli lohenongintakilpailu Tenolla Kordsamin suvannon ja Levsijokisuun välisellä alueella, lavatanssit vanhalla lossilla Utsjokisuussa, orkesterina Souvarit, ja veneretkiä Onnelan suvannosta Kirkkotuville. Ensimmäisen Utsjoen Lohiriehan kilpailujohtaja oli Juhani Järvensivu, sihteeri Tuula Porsanger, mainospäällikkö Harri Niinivuo, valvojien päällikkö Toivo Seurujärvi ja kanttiiniryhmän päällikkö Niilo Järvensivu.

Reijo Husu ja Pasi Hagelin

1982
järjestettiin suuret arpajaiset, jossa päävoittona oli moottorikelkka. Arpoja oli myynnissä kaikkiaan 13000 kpl. Arpajaiset tuottivat ihan hyvin. ja taas on suunniteltu erämajan tontin hankkimista. Pilkkikilpailut Kuoppilasjärvellä 2.5.82. Lohirieha oli 3.-4.7.Onnelan törmällä, avaajana kunnanjohtaja Toivo Suomenrinne, lavatanssit vanhalla lossilla ja käsityö- ja kalastustarvikenäyttely kirkkotuvilla, jonne veneretkiä. Suomi Juoksee tapahtuma alkoi 3.7. 82, jolloin kylä oli pullollaan juoksijoita taustajoukkoineen. Anottiin rakennushallitukselta Onnelan törmää vuokralle Utsjoen VPK:n kanssa 5 – 10 vuodeksi. Ei saatu.

1983
pilkkikilpailut Vuoskujärvellä ja 10-vuotisjuhla hotellilla ja on suunniteltu seurojen taloa. Ns. "Mutteritaloa" olivat puuhaamassa eränkävijöiden lisäksi Utsjoen VPK:n, Utsjoen Kuohu ry ja Saami Siida kanssa. Lohiriehaa varten päätettiin rakentaa Onnelan törmälle tanssilava, rieha tuotti yli 15 000,00 markkaa.

1984
Uistintehdas Rapala lahjoitti Lohireliefin Lohiriehan kunniatauluksi. Siinä on hopealaattoihin kaiverrettuina Tenon Lohikuninkaat, tähän mennessä 32 kunniakasta kalastajaa. Seuran johtokuntaan valittiin ensimmäinen nainen, Riitta Holm. Päätettiin pitää jäsenten välinen pilkkimestaruuskilpailu, johon sisältyi kolme osakilpailua, yhteissaalis ratkaisi. Seuraavana vuonna osallistuttiin Lapin kalamiespiirin pilkkimestaruuskilpailuun Sinetässä, ja omat pilkkikilpailut pidettiin Kevon Vuoskujärvellä. Erämajalle tonttia päätettiin hakea vuokralle alimmaisen Riekkojärven rannalta ja haettiin tappolupaa kahdelle hylkeelle Tenojoella. Suunniteltiin hihamerkkien ja pöytäviirin hankkimista seuralle.

Sauvontakilpailu

1986
päätettiin, että Lohiriehan Lohikuninkuuskilpailu olisi lohenkalastuksen Suomen mesteruuskilpailu ja että järjestettäisiin myös perho-ongintakilpailu.

1987
on esitetty Utsjoen kunnanhallitukselle, että se hakisi seuralle tonttia Metsähallitukselta ja seuraavana vuonna on suunniteltu porokisojen järjestämistä. Parin vuoden kuluttua Kuoppilasjärven tontinvuokrahakemus Metsähallitukselle uusittiin ja vuonna 1990 suoritettiin jäsenkysely erämajan sijaintipaikasta ja perustettiin toimikunta hankkimaan tonttia erämajalle.

1991
päätettiin perustaa Utsjoen VPK:n kanssa kiinteistöosakeyhtiö, joka hankkii tontin erämajaa varten. Samana vuonna Utsjoen VPKm kuitenkin irtaantui yhteisestä erämajahankkeesta. Vihdoin vuonna 1992 ostettiin Juhani Järvensivulta tontti erämajaa varten Kordsamlammen rannalta ja erämajan rakentamisesta päätettiin 1994, jolloin puut hankittiin Metsähallitukselta, parkattiin itse ja kehikon pystytti SAAK:n hirsityökurssi.

1995
on vastustettu metsästyksen rajoittamista Kevon luonnonpuistossa, pilkkikilpailut pidetty Mantojärvellä, ja talkoiltu erämajan rakennustyömaalla. Seuraavana vuonna erämaja on saatu katon alle 30 000,00 markan lainan avulla.

1998
järjestettiin pilkkikilpailut ja jäänkairauskilpaulu Mantojärvellä 2.5. ja rannaltaonkimiskilpailu Yläkönkäällä 11.7. Päätettiin hakea oluen anniskeluoikeutta Lohiriehaan ja esittää sääntöihin muutosta majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloittamisesta. Utsjoen VPK jäi pois Lohiriehan järjestelyistä 1999. Erämajan loppurakentamista ja Lohiriehan kehittämistä varten haettiin projektirahoitusta Pohjoisimman Lapin Leader ry:ltä, rakentamiseen saatiin 59 000,00 ja kehittämiseen 29 000,00 markkaa.

2001
järjestettiin SM-rautu pilkkikilpailu Leppälän Rautujärvellä 1.5., joista muodostui ikimuistoinen seikkailu sääolosuhteiden vuoksi. Lämmin päivä avasi purot ja sulatti lumet, joten osallistujien ja tavaroiden kuskaaminen kilometrien takaa vaati äärimmäisiä ponnistuksia kelkkakuskeilta.

2002
Tenonlaakson kvt:n hallitus esitti osallistumista erämajaan 50 000,00 markalla, mutta eipä siitä mitään lopulta tullut. Maja päätettiin sähköistää ja rakentaa kalustevaja ja saattaa rakennustyöt vihdoin päätökseen. Lohiriehassa järjestettiin kolmen osakilpailun Teno-cup yhdessä Sirman ja Nuorgamin kanssa. Seuraavana vuonna tarvittiin jälleen lainaa erämajan toimintakuntoon saamiseksi. Vesi yritettiin ottaa Kordsamlammesta, mutta päädyttiin lopulta porakaivon rakentaniseen. Seuran 30-vuotisjuhla oli sitten erämajalla 29.3.2003 ja pilkkikilpailut Kordsamlammella. Lohiriehaan tehtiin kunnollinen käsiohjelmalehtinen, johon myytiin yrittäjille mainostilaa.

Lohikuninkaat Inkeri Eriksen ja Taisto Haataja

2004
pähkäiltiin Lohiriehan järjestämistä, epäiltiin resursseja. Rieha kuitenkin pidettiin ja tilaisuunen avaajana oli maaherra Hannele Pokka ja tuotto kuitenkin hyvä, 7 000,00 euroa. Pimeän pilkki järjestettiin Kordsamlammella ensimmäisen kerran 27.11.2004.

2007
päätettiin lopettaa Utsjoen Lohiriehan järjestäminen resurssuipulan vuoksi, mutta seuraavana vuonna seuran puheenjohtajan vaihdoksen myötä tapahtuma päätettiin vielä toteuttaa. Lohiriehan aikaan järjestettiin myös viikon mittainen avoin lohestuskilpailu suurimmasta lohesta.

2008
suunniteltiin rantasaunan rakentamista kämpän rannassa olevaan saareen ja mietittiin ensimmäisen kerran lahtivajan rakentamista. Erämajan lattia uusittiin ja haaveiltiin Onnelan törmälle "Lohipaviljonkia"

2010
hankittiin lisää maata, että tontille sopisi suunniteltu lahtivaja, jonka rakentaminen monen mutkan jälkeea aloitettiin syksyllä 2012.

2012
Lohirieha on järjestetty joka kesä vuodesta 1981 lähtien, vaikka välillä epäilys jaksamisesta on vallannut talkooväen. Viime kesänä Lohiriehan ilmettä uudistettiin, hankittiin uusia kalusteita ja rakennelmia ja suunnitelmissa siintelee vieläkin se kiinteä rakennus Onnelan törmällä. Ensio Rapala ja Kuusamon Uistin ovat olleet merkittäviä tapahtuman tukijoita lähes alusta asti. Osallistujia Lohikuninkuuskisaan on vuosittain ollut 95 – 170 välillä ja kalaa on joka kerta saatu, vaihtelevasti Muutamasta titistä viimekesäiseen ennätyssaaliiseen, 29 kalaa, yhteispainoltaann yli 74,7 kiloa.

Utsjoen eränkävijät ry:n säännöissä seuran tarkoituksena on:

– hankkia sopivia metsästys- ja riistanhoitoalueita, valvoa metsästyskäyttäytymistä, tarkkailla riistakantoja ja parantaa niiden oloja, järjestää valistus- ja koulutustilaisuuksia, edistää puhdasrotuisten metsästyskoirien pitoa sekä opastaa jäsenistöään ampuma-aseiden käytössa

Seuran puheenjohtajina ovat olleet

Juhani Järvensivu 1973 – 1987
Veikko Porsanger 1988 – 1990
Aarne Sujala 1991 – 2007
Seppo Punna 2008 –2015
Jarmo Helander 2015-

ja sihteereinä

Arvi Hagelin 1973 – 1974
Niilo Järvensivu 1975 – 1978
Olavi Aikio 1979 – 2012
Tuula Porsanger 2013 – 2019
Sami Aikio 2019 –2023
Ilse Kokkonen 2023-

Seuralla on omistuksessaan n. 1,5 (osa vettä) ha:n kokoinen maaalue Kordsamlammen rannalla, hirsistä tehty iso kämppä, vesi tulee porakaivosta, varastorakennus, lohiriehakalustoa roppakaupalla ja aloitusvaiheessa oleva lahtivaja.
Kaiken tämän hankkimiseen on mennyt 40 vuotta ja tuhansia talkootunteja. Osa porukasta on ollut mukana melkein seuran perustamisesta asti. Itse liityin eränkävijöihin 1978 ja jo seuraavana vuonna minut valittiin huvitoimikuntaan, myöhemmin lohiriehatoimikuntaan.
Vuodesta 2004 lähtien olen ollut johtokunnan jäsen ja sihteeriksi valittiin helmikuussa 2013. Kaikissa, paitsi yhdessä, Lohiriehoissa olen ollut järjestelyvastuussa. Sen kerran kun olen ollut poissa vuonna 1982, syntyi juhannksen aikoihin Tero Jouni Porsanger, joka on myös mukana seuran nykyisessä johtokunnassa.
Muutoinkin tämä seura on ollut meidän perheessä se juttu, kaikki olemme jäseniä ja mieheni Veikko Porsanger oli muutaman vuoden puheenjohtajana ja johtokunnassa jäsenenä. Tästä vain jotenkin ei pääse eroon ja näyttää että sihteerin toimen myötä toiminnassa on yhä tiukemmin mukana.

33. Utsjoen Lohirieha on suunnitteilla, lahtivajarakennus kesken ja Onnelan törmälle se "Lohipaviljonki" tekemättä, joten puuhaa riittää. Kunpa saisimme toimintaan uutta virkeää nuorta porukkaa mukaan!

Tuula Porsanger